Hiljaisen Talven Lapsi

	Joka aamu kuljen kotipolkuni
	eksyen, lumi aina peittää jälkeni.
	Joka ilta saavun kotiovelle,
	tulitikkutytön kanssa käden lämmitän
	. Meri on nyt ilman rantaa,
	lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
	Ainoastaan sade maan seuraa
	kun äänettömyyteen katoaa.
	Olit ensilumen lapsi minussa,
	liian kaunis maailmaani jakamaan.
	Elin suruni, tein siitä rakkaani:
	lämmin muisto yösydänunessani.
	Meri on nyt ilman rantaa,
	lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
	Ainoastaan sade maan seuraa
	kun äänettömyyteen katoaa.
	Toisen suulla lauluni laulan,
	kaikkeni kannan kehtojen hautaan.
	Kylmän sulatan, itseäni kaitsen ja odotan.
	Kunpa voisin joskus muuhun herätä
	kuin häpeään peilin lävistämään.
	Luojan luoma, vailla suojaa.
	Sula maa odottaa lasta hukkuvaa.
	Meri on nyt ilman rantaa,
	lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
	Ainoastaan sade maan seuraa
	kun äänettömyyteen katoaa.
	Meri on nyt ilman rantaa,
	lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
	Taivaani etsintä päättyi kultaan ja kyyneliin.

	Joka aamu kuljen kotipolkuni
	eksyen, lumi aina peitt j lkeni.
	Joka ilta saavun kotiovelle,
	tulitikkutyt n kanssa k den l mmit n
	. Meri on nyt ilman rantaa,
	lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
	Ainoastaan sade maan seuraa
	kun nett myyteen katoaa.
	Olit ensilumen lapsi minussa,
	liian kaunis maailmaani jakamaan.
	Elin suruni, tein siit rakkaani:
	l mmin muisto y syd nunessani.
	Meri on nyt ilman rantaa,
	lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
	Ainoastaan sade maan seuraa
	kun nett myyteen katoaa.
	Toisen suulla lauluni laulan,
	kaikkeni kannan kehtojen hautaan.
	Kylm n sulatan, itse ni kaitsen ja odotan.
	Kunpa voisin joskus muuhun her t
	kuin h pe n peilin l vist m n.
	Luojan luoma, vailla suojaa.
	Sula maa odottaa lasta hukkuvaa.
	Meri on nyt ilman rantaa,
	lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
	Ainoastaan sade maan seuraa
	kun nett myyteen katoaa.
	Meri on nyt ilman rantaa,
	lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
	Taivaani etsint p ttyi kultaan ja kyyneliin.