| Poikanen olin kun kutsun mä sain | |
| Käydä kotoani rintamalle | |
| Äiti ei itkenyt, totesi vain | |
| Muista pukea lämmintä alle | |
| Ja me marssimme, tanssimme, kaaduimmekin | |
| Mutta nousimme isänmaasta | |
| Minä iltaruskossa ikäni näin | |
| Miltä tuntuikaan se sotilaasta | |
| Vapaaehtoisten jonossa seisoen | |
| Sain kokardin käteeni viimein | |
| Ikääni vuoden kaks lisäten | |
| Hinkuu sankaritekoihin kiirein | |
| Taakse poistu ja asento, olalle vie | |
| Käskyt seuraavana Jumalasta | |
| Ja kun ruotu on suora ja leveä tie | |
| Miltä tuntuikaan se sotilaasta | |
| Minä havahduin muotoon ja toverit näin | |
| Saaneen sirpaleenkääntyjä kaulaan | |
| Nyt hän kaskeaa kantoja altapäin | |
| Mitä hänelle voisikaan laulaa | |
| Ehkä mudasta nurmesta haudoistakin | |
| Vaiko lämmistä kodikkaasta | |
| Mut vaik äitiä huusin, ei hän saapunutkaan | |
| Minä sarkana makaan myös kynnösmaan | |
| Jossa jäljellä ei kiveä kantoakaan | |
| Eikä nimiämme muista ainoakaan | |
| Miltä tuntuukaan sotilaasta |
| Poikanen olin kun kutsun m sain | |
| K yd kotoani rintamalle | |
| iti ei itkenyt, totesi vain | |
| Muista pukea l mmint alle | |
| Ja me marssimme, tanssimme, kaaduimmekin | |
| Mutta nousimme is nmaasta | |
| Min iltaruskossa ik ni n in | |
| Milt tuntuikaan se sotilaasta | |
| Vapaaehtoisten jonossa seisoen | |
| Sain kokardin k teeni viimein | |
| Ik ni vuoden kaks lis ten | |
| Hinkuu sankaritekoihin kiirein | |
| Taakse poistu ja asento, olalle vie | |
| K skyt seuraavana Jumalasta | |
| Ja kun ruotu on suora ja leve tie | |
| Milt tuntuikaan se sotilaasta | |
| Min havahduin muotoon ja toverit n in | |
| Saaneen sirpaleenk ntyj kaulaan | |
| Nyt h n kaskeaa kantoja altap in | |
| Mit h nelle voisikaan laulaa | |
| Ehk mudasta nurmesta haudoistakin | |
| Vaiko l mmist kodikkaasta | |
| Mut vaik iti huusin, ei h n saapunutkaan | |
| Min sarkana makaan my s kynn smaan | |
| Jossa j ljell ei kive kantoakaan | |
| Eik nimi mme muista ainoakaan | |
| Milt tuntuukaan sotilaasta |
| Poikanen olin kun kutsun m sain | |
| K yd kotoani rintamalle | |
| iti ei itkenyt, totesi vain | |
| Muista pukea l mmint alle | |
| Ja me marssimme, tanssimme, kaaduimmekin | |
| Mutta nousimme is nmaasta | |
| Min iltaruskossa ik ni n in | |
| Milt tuntuikaan se sotilaasta | |
| Vapaaehtoisten jonossa seisoen | |
| Sain kokardin k teeni viimein | |
| Ik ni vuoden kaks lis ten | |
| Hinkuu sankaritekoihin kiirein | |
| Taakse poistu ja asento, olalle vie | |
| K skyt seuraavana Jumalasta | |
| Ja kun ruotu on suora ja leve tie | |
| Milt tuntuikaan se sotilaasta | |
| Min havahduin muotoon ja toverit n in | |
| Saaneen sirpaleenk ntyj kaulaan | |
| Nyt h n kaskeaa kantoja altap in | |
| Mit h nelle voisikaan laulaa | |
| Ehk mudasta nurmesta haudoistakin | |
| Vaiko l mmist kodikkaasta | |
| Mut vaik iti huusin, ei h n saapunutkaan | |
| Min sarkana makaan my s kynn smaan | |
| Jossa j ljell ei kive kantoakaan | |
| Eik nimi mme muista ainoakaan | |
| Milt tuntuukaan sotilaasta |