| 作曲 : Yrjänä | |
| Äkkiä kun herään on aamu, | |
| vaikkei mikään ole ennallaan. | |
| Tunnit seuraa toisiaan, | |
| kasvot tuntuu vierailta, | |
| kumma kun on sisälläkin säiden armolla. | |
| Toin maahan sielua kun lähdit, | |
| ei siinä paljon kertomista. | |
| Liput roikkuu märkinä, | |
| olen aina väärässä, | |
| yllättävän pitkä tämä keskikatu on. | |
| Ei tullut paratiisi, vaikka meille siitä puhuttiin. | |
| Ei ollut siellä taivas, vaikka vielä äsken luulin niin. | |
| Havahtuu patsaat eloon puistoissa, | |
| harhailee aamuun jaloin kivisin. | |
| Seppeleitä kuihtuneita, | |
| ääniä ajan kuilusta, | |
| kaiverrukset jalustoista ilmaan pakenee. | |
| Nousevat vielä siivilleen hohtaen suuret laivat, | |
| kantavat meidät murheiden laaksoista tähtiin, kauas! |
| zuo qu : Yrj n | |
| kki kun her n on aamu, | |
| vaikkei mik n ole ennallaan. | |
| Tunnit seuraa toisiaan, | |
| kasvot tuntuu vierailta, | |
| kumma kun on sis ll kin s iden armolla. | |
| Toin maahan sielua kun l hdit, | |
| ei siin paljon kertomista. | |
| Liput roikkuu m rkin, | |
| olen aina v r ss, | |
| yll tt v n pitk t m keskikatu on. | |
| Ei tullut paratiisi, vaikka meille siit puhuttiin. | |
| Ei ollut siell taivas, vaikka viel sken luulin niin. | |
| Havahtuu patsaat eloon puistoissa, | |
| harhailee aamuun jaloin kivisin. | |
| Seppeleit kuihtuneita, | |
| ni ajan kuilusta, | |
| kaiverrukset jalustoista ilmaan pakenee. | |
| Nousevat viel siivilleen hohtaen suuret laivat, | |
| kantavat meid t murheiden laaksoista t htiin, kauas! |
| zuò qǔ : Yrj n | |
| kki kun her n on aamu, | |
| vaikkei mik n ole ennallaan. | |
| Tunnit seuraa toisiaan, | |
| kasvot tuntuu vierailta, | |
| kumma kun on sis ll kin s iden armolla. | |
| Toin maahan sielua kun l hdit, | |
| ei siin paljon kertomista. | |
| Liput roikkuu m rkin, | |
| olen aina v r ss, | |
| yll tt v n pitk t m keskikatu on. | |
| Ei tullut paratiisi, vaikka meille siit puhuttiin. | |
| Ei ollut siell taivas, vaikka viel sken luulin niin. | |
| Havahtuu patsaat eloon puistoissa, | |
| harhailee aamuun jaloin kivisin. | |
| Seppeleit kuihtuneita, | |
| ni ajan kuilusta, | |
| kaiverrukset jalustoista ilmaan pakenee. | |
| Nousevat viel siivilleen hohtaen suuret laivat, | |
| kantavat meid t murheiden laaksoista t htiin, kauas! |
YouTube Results (More on YouTube)