| Song | Tähtilaivan kapteeni |
| Artist | CMX |
| Album | Talvikuningas |
| Herään pimeän keskeltä - olen makuulleni sidottuna | |
| lämpimässä, märässä; huutaen, huitoen kauhuissani | |
| rauhoitun avuttomuuteni pian, tunnustelen aistejani | |
| etsin jotain muististani, se on niin autio, tyhjä | |
| Sitten valo syttyy, hitaasti, ja kansi ylläni aukeaa | |
| olen arkussa metallihuoneessa ja rintaani putket luikertaa | |
| en muista nimeänikään, ei käteni näytä tutuilta | |
| ja alaston hahmo mi seinästä heijastuu näyttää koneelta vieraalta | |
| Läpi painajaisten tiesin että olen muualla | |
| että outo tehtävä on kannettavanani | |
| kuinka vala sitoo syviin kuiluihin ja virtoihin | |
| salaisuuden ylitse on sydämessä sinetti | |
| Vankiko, vaiko pakolainen, orja tahikka kuningas | |
| ei muistissa mitään tunnetta, vaan huone alkaa puhua | |
| nouskaa ylös, pukekaa päällenne, me olemme pian perillä | |
| missä, kuka puhuu ja kenelle minä vaadin lisätietoja | |
| Oli matkamme pitkä, sen niin määräsitte ja muusta en tiedä, olen vain laivan loki | |
| olen valvonut untanne kymmenet vuodet, ja laskenut sydämen lyöntejä | |
| siis loki, laiva ja avaruus, jonkin salatun määränpään vuoksi | |
| jonka itse vain lopulta tietäisin, vaikka enää en tiennytkään mitään | |
| Nousen ylös ja pukeudun, ovea kosken, | |
| se aukeaa hiljaiseen käytävään | |
| jos täällä olen, on määräni täällä | |
| vaan missä, on tehtävä selvittää | |
| kuinka vala sitoo syviin kuiluihin ja virtoihin | |
| salaisuuden ylitse on sydämessä sinetti |
| Her n pime n keskelt olen makuulleni sidottuna | |
| l mpim ss, m r ss huutaen, huitoen kauhuissani | |
| rauhoitun avuttomuuteni pian, tunnustelen aistejani | |
| etsin jotain muististani, se on niin autio, tyhj | |
| Sitten valo syttyy, hitaasti, ja kansi yll ni aukeaa | |
| olen arkussa metallihuoneessa ja rintaani putket luikertaa | |
| en muista nime nik n, ei k teni n yt tutuilta | |
| ja alaston hahmo mi sein st heijastuu n ytt koneelta vieraalta | |
| L pi painajaisten tiesin ett olen muualla | |
| ett outo teht v on kannettavanani | |
| kuinka vala sitoo syviin kuiluihin ja virtoihin | |
| salaisuuden ylitse on syd mess sinetti | |
| Vankiko, vaiko pakolainen, orja tahikka kuningas | |
| ei muistissa mit n tunnetta, vaan huone alkaa puhua | |
| nouskaa yl s, pukekaa p llenne, me olemme pian perill | |
| miss, kuka puhuu ja kenelle min vaadin lis tietoja | |
| Oli matkamme pitk, sen niin m r sitte ja muusta en tied, olen vain laivan loki | |
| olen valvonut untanne kymmenet vuodet, ja laskenut syd men ly ntej | |
| siis loki, laiva ja avaruus, jonkin salatun m r np n vuoksi | |
| jonka itse vain lopulta tiet isin, vaikka en en tiennytk n mit n | |
| Nousen yl s ja pukeudun, ovea kosken, | |
| se aukeaa hiljaiseen k yt v n | |
| jos t ll olen, on m r ni t ll | |
| vaan miss, on teht v selvitt | |
| kuinka vala sitoo syviin kuiluihin ja virtoihin | |
| salaisuuden ylitse on syd mess sinetti |