|
Ystävät mua kuunnelkaa |
|
Ja mukanakin laulaa saa |
|
Kun kerron teille pienen tarinan |
|
Tää on laulu Laura Häkkisen |
|
Ja silmien niin sinisten |
|
Oli juhannus ja siitä aloitan |
|
Mä ikkunasta hänet näin |
|
Kun keikkabussiin hetkeks jäin |
|
Tää juttu sattui Järvilavalla |
|
Hän seisoi ihan yksinään |
|
Laiturilla mietteissään |
|
Mikä juhla se on sillä tavalla |
|
Mä menin päähän laiturin |
|
Ja hyvät jussit toivotin |
|
Hän kasvonsa käänsi minuun päin |
|
Silloin näin mä kirkkauden |
|
Jota olevankaan tiennyt en |
|
Ja kouristuksen tunsin syömmessäin |
|
Hän oli kaunis kaunis niin |
|
Mun silmät peittyy kyyneliin |
|
Aina kun mä häntä aattelen |
|
Niin sinisinä järven veet |
|
Ei ole koskaan loistaneet |
|
Kun loisti silmät Laura Häkkisen |
|
Ei minua hän tuntenut |
|
Eikä oikein uskonut |
|
Kun sanoin että soitan bändissä |
|
Mä sanoin \"Soitan kumminkin |
|
Beibi menen sekaisin\" |
|
Hän sanoi \"Taidat olla kännissä\" |
|
En ollut enää ollenkaan |
|
Olin tokkurassa muuten vaan |
|
Mulle riitti loiste silmien |
|
\"Nähdään päässä laiturin |
|
keikan jälkeen\" ehdotin |
|
\"Nähdään vaan\" hän sanoi hymyillen |
|
Hän oli kaunis kaunis niin |
|
Mun silmät peittyy kyyneliin |
|
Aina kun mä häntä aattelen |
|
Niin sinisinä järven veet |
|
Ei ole koskaan loistaneet |
|
Kun loisti silmät Laura Häkkisen |
|
Keikka alkoi yks ja kaks |
|
Eikä tullut paljon kummemmaks |
|
Onneks se loppui lyhyeen |
|
Sinisilmääni mietin vain |
|
Mä katseellani häntä hain |
|
Pian tahdoin hänet nähdä uudelleen |
|
Mä jengin läpi kiirehdin |
|
Takas päähän laiturin |
|
Ja odottelin sydän pamppaillen |
|
Siihen tuli jotain porukkaa |
|
Nimmareita jaagaamaan |
|
Mut ei koskaan Laura Häkkinen |
|
Mä olin epätoivoinen |
|
Mä etsin alta koivujen |
|
Mä pyörin eessä nakkikojujen |
|
Mä siinä melkein turpaan sain |
|
Kun tyttöäni turhaan hain |
|
Ja varkain valkes aamu kesäinen |
|
Hän oli kaunis kaunis niin |
|
Mun silmät peittyy kyyneliin |
|
Aina kun mä häntä aattelen |
|
Niin sinisinä järven veet |
|
Ei ole koskaan loistaneet |
|
Kun loisti silmät Laura Häkkisen |
|
Stade sanoi \"Lähdetään\" |
|
Mä sanoin \"Menkää, tänne jään\" |
|
Ja istuin takas päähän laiturin |
|
\"Mä en lähde minnekään |
|
Mul on juttu meneillään\" |
|
No Stade sano \"Mä poltan Camelin\" |
|
Silloin vanha järkkäri |
|
Näki minun hätäni |
|
\"Arvaan ketä ootat\" alkoi hän |
|
Kylmä karsi ruumistain |
|
Kun kertomuksen kuulla sain |
|
Näin miehen kyyneliään pyyhkivän |
|
Oli siitä vuotta kymmenen |
|
Kun järveen kesken tanssien |
|
Hukkui nuori Laura Häkkinen |
|
Sen jälkeen joka juhannus |
|
Näin loppuu tämä kertomus |
|
Nähty oli loiste silmien |
|
Hän oli kaunis kaunis niin |
|
Mun silmät peittyy kyyneliin |
|
Aina kun mä häntä aattelen |
|
Niin sinisinä järven veet |
|
Ei ole koskaan loistaneet |
|
Kun loisti silmät Laura Häkkisen |
|
Hän oli kaunis kaunis niin |
|
Mun silmät peittyy kyyneliin |
|
Aina kun mä häntä aattelen |
|
Niin sinisinä järven veet |
|
Ei ole koskaan loistaneet |
|
Kun loisti silmät Laura Häkkisen |