| Song | Autuaat |
| Artist | Viikate |
| Album | Unholan Urut |
| Download | Image LRC TXT |
| Ei paina mieltä vaikka hengetön, huomenna hengetön | |
| olisin nukkumassa nurmen alla | |
| Niin kovin kaivomme on vedetön, ontto ja vedetön | |
| ei löydy tilkkaa edes raapimalla | |
| Kun kaivaa routamaasta onneaan | |
| sen ymmärtää vain autuaat | |
| Ei polta huoli vaikka makaisin, selälläin makaisin | |
| suojassa viilutetun tammikannen | |
| On sillä tiellään, eikä takaisin, tuskinpa takaisin | |
| palaavat jälkeen kylmän rautakangen | |
| Kun kaivaa routamaasta onneaan | |
| sen ymmärtää vain autuaat | |
| Suuttuisi en vaikka jo olisin, tuhkana olisin | |
| uurnassa isoäidin akkunalla | |
| Kun riitä aika ei vaik' sotisin, ikäni sotisin | |
| paineessa väkijuomain hirmuvallan | |
| Kun kaivaa routamaasta onneaan | |
| sen ymmärtää vain autuaat | |
| Iän ottaa ja voimat kuluttaa | |
| kun matka kulkee läpi täyttyvien hautuumaiden | |
| Kenelle kostaa ja ketä kurittaa | |
| eihän meillä ole kuin ymmärrystä autuaiden |
| Ei paina mielt vaikka henget n, huomenna henget n | |
| olisin nukkumassa nurmen alla | |
| Niin kovin kaivomme on vedet n, ontto ja vedet n | |
| ei l ydy tilkkaa edes raapimalla | |
| Kun kaivaa routamaasta onneaan | |
| sen ymm rt vain autuaat | |
| Ei polta huoli vaikka makaisin, sel ll in makaisin | |
| suojassa viilutetun tammikannen | |
| On sill tiell n, eik takaisin, tuskinpa takaisin | |
| palaavat j lkeen kylm n rautakangen | |
| Kun kaivaa routamaasta onneaan | |
| sen ymm rt vain autuaat | |
| Suuttuisi en vaikka jo olisin, tuhkana olisin | |
| uurnassa iso idin akkunalla | |
| Kun riit aika ei vaik' sotisin, ik ni sotisin | |
| paineessa v kijuomain hirmuvallan | |
| Kun kaivaa routamaasta onneaan | |
| sen ymm rt vain autuaat | |
| I n ottaa ja voimat kuluttaa | |
| kun matka kulkee l pi t yttyvien hautuumaiden | |
| Kenelle kostaa ja ket kurittaa | |
| eih n meill ole kuin ymm rryst autuaiden |
| Ei paina mielt vaikka henget n, huomenna henget n | |
| olisin nukkumassa nurmen alla | |
| Niin kovin kaivomme on vedet n, ontto ja vedet n | |
| ei l ydy tilkkaa edes raapimalla | |
| Kun kaivaa routamaasta onneaan | |
| sen ymm rt vain autuaat | |
| Ei polta huoli vaikka makaisin, sel ll in makaisin | |
| suojassa viilutetun tammikannen | |
| On sill tiell n, eik takaisin, tuskinpa takaisin | |
| palaavat j lkeen kylm n rautakangen | |
| Kun kaivaa routamaasta onneaan | |
| sen ymm rt vain autuaat | |
| Suuttuisi en vaikka jo olisin, tuhkana olisin | |
| uurnassa iso idin akkunalla | |
| Kun riit aika ei vaik' sotisin, ik ni sotisin | |
| paineessa v kijuomain hirmuvallan | |
| Kun kaivaa routamaasta onneaan | |
| sen ymm rt vain autuaat | |
| I n ottaa ja voimat kuluttaa | |
| kun matka kulkee l pi t yttyvien hautuumaiden | |
| Kenelle kostaa ja ket kurittaa | |
| eih n meill ole kuin ymm rryst autuaiden |