Me johdatettiin toisemme | |
niin eri suuntiin, | |
ettei koskaan jääneet paikalleen. | |
Paljon annettiin, | |
ei huomiseen jääneet | |
kuin haavat muistoksi. | |
Ja pelkään edelleen, | |
miks sä päästit irti | |
miks sä päästit irti. | |
Rikotun kuoreni paino | |
vain kasvaa. | |
Luodit kantaa lävitseni | |
enkä pysty huutamaan. | |
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan | |
ja niin ei mikään | |
elä enää minussa. | |
Mä eksyn uudelleen | |
vaikka suuntaa ei oo. | |
Vain revittyinä | |
kuvat sinusta | |
taas rakastun uudelleen. | |
Miks sä päästit irti, | |
miks sä päästit irti. | |
Rikotun kuoreni paino | |
vain kasvaa. | |
Luodit kantaa lävitseni | |
enkä pysty huutamaan. | |
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan | |
ja niin ei mikään | |
elä enää minussa. | |
Pelko näyttää mulle tietä | |
eikä kättään voi antaa | |
enää kenellekään. | |
Suru oottaa mua siellä | |
missä toiset löytävät | |
toisensa. | |
Rikotun kuoreni paino | |
vain kasvaa. | |
Luodit kantaa lävitseni | |
enkä pysty huutamaan. | |
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan | |
ja niin ei mikään | |
elä enää minussa. |
Me johdatettiin toisemme | |
niin eri suuntiin, | |
ettei koskaan j neet paikalleen. | |
Paljon annettiin, | |
ei huomiseen j neet | |
kuin haavat muistoksi. | |
Ja pelk n edelleen, | |
miks s p stit irti | |
miks s p stit irti. | |
Rikotun kuoreni paino | |
vain kasvaa. | |
Luodit kantaa l vitseni | |
enk pysty huutamaan. | |
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan | |
ja niin ei mik n | |
el en minussa. | |
M eksyn uudelleen | |
vaikka suuntaa ei oo. | |
Vain revittyin | |
kuvat sinusta | |
taas rakastun uudelleen. | |
Miks s p stit irti, | |
miks s p stit irti. | |
Rikotun kuoreni paino | |
vain kasvaa. | |
Luodit kantaa l vitseni | |
enk pysty huutamaan. | |
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan | |
ja niin ei mik n | |
el en minussa. | |
Pelko n ytt mulle tiet | |
eik k tt n voi antaa | |
en kenellek n. | |
Suru oottaa mua siell | |
miss toiset l yt v t | |
toisensa. | |
Rikotun kuoreni paino | |
vain kasvaa. | |
Luodit kantaa l vitseni | |
enk pysty huutamaan. | |
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan | |
ja niin ei mik n | |
el en minussa. |
Me johdatettiin toisemme | |
niin eri suuntiin, | |
ettei koskaan j neet paikalleen. | |
Paljon annettiin, | |
ei huomiseen j neet | |
kuin haavat muistoksi. | |
Ja pelk n edelleen, | |
miks s p stit irti | |
miks s p stit irti. | |
Rikotun kuoreni paino | |
vain kasvaa. | |
Luodit kantaa l vitseni | |
enk pysty huutamaan. | |
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan | |
ja niin ei mik n | |
el en minussa. | |
M eksyn uudelleen | |
vaikka suuntaa ei oo. | |
Vain revittyin | |
kuvat sinusta | |
taas rakastun uudelleen. | |
Miks s p stit irti, | |
miks s p stit irti. | |
Rikotun kuoreni paino | |
vain kasvaa. | |
Luodit kantaa l vitseni | |
enk pysty huutamaan. | |
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan | |
ja niin ei mik n | |
el en minussa. | |
Pelko n ytt mulle tiet | |
eik k tt n voi antaa | |
en kenellek n. | |
Suru oottaa mua siell | |
miss toiset l yt v t | |
toisensa. | |
Rikotun kuoreni paino | |
vain kasvaa. | |
Luodit kantaa l vitseni | |
enk pysty huutamaan. | |
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan | |
ja niin ei mik n | |
el en minussa. |