| Song | Vanhaa suolaa |
| Artist | Kaija Koo |
| Album | Kaunis rietas onnellinen - Parhaat 1980 - 2011 |
| Tuli siivous päätökseen, helpommin hengittää voin | |
| Lattialle pudonneen sormuksen mustaan nieluun imuroin | |
| En nimestäsi enää saa selvää alta pinnan tummuneen | |
| Se kaiverrettiin pysymään minuun ja sormukseen | |
| Paljon meni nieluun sen, vietot joulunpyhien yhteisten | |
| Pölypussissa nyt juhlaa korkeaa ja mieltä matalaa, nyt kannan roskikseen | |
| Kyllä se imartelee, kun arvoni nousee, kun muut perääni viheltee | |
| Se korvias raatelee, nyt perääni kuolaat | |
| Minä kuulin sun laastarisuhteen keskeltä katkenneen | |
| Uuteen haavaan huudat vanhaa suolaa, kun sitä kirvelee | |
| Pujotit sormeeni sormuksen ja lupasit: tulen muita ennen | |
| Ja pappi sai kahvia juodakseen | |
| Me leikittiin pyhäkoulua aikuisten, leikkiä isojen lasten | |
| Tuli siivous päätökseen, minä meitä muistelin | |
| Ajan mittaan himmenin, ohueksi lailla siluetin, minä kalpenin | |
| Sanoit saaneesi enkelin, siiveniskuin hiljaisin pois lentelin | |
| Kyllä se imartelee, kun arvoni nousee, kun muut perääni viheltee | |
| Se korvias raatelee, nyt perääni kuolaat | |
| Minä kuulin sun laastarisuhteen keskeltä katkenneen | |
| Uuteen haavaan huudat vanhaa suolaa, kun sitä kirvelee | |
| Ei niin se mee, lumi tehköön enkelin eteiseen | |
| Minä rakastuin vain ihmiseen | |
| Minä luulin laastarisuhteen sut ehjäksi korjanneen | |
| Eikä pappikaan saanut kahvia juodakseen | |
| Kyllä se kirvelee | |
| Taisit viimeksi mua rakastaa, kun kreppirauta hiukset kihartaa | |
| Ja likkakaverit kasarityyliin kietoitui sifonkiin, siitä on aikaa | |
| Kyllä se imartelee, kun arvoni nousee, kun muut perääni viheltee | |
| Se korvias raatelee, nyt perääni kuolaat | |
| Minä kuulin sun laastarisuhteen keskeltä katkenneen | |
| Uuteen haavaan huudat vanhaa suolaa, kun sitä kirvelee | |
| Ei niin se mee, lumi tehköön enkelin eteiseen | |
| Minä rakastuin vain ihmiseen | |
| Minä luulin laastarisuhteen sun ehjäksi korjanneen | |
| Eikä pappikaan saanut kahvia juodakseen | |
| Kyllä se kirvelee |
| Tuli siivous p t kseen, helpommin hengitt voin | |
| Lattialle pudonneen sormuksen mustaan nieluun imuroin | |
| En nimest si en saa selv alta pinnan tummuneen | |
| Se kaiverrettiin pysym n minuun ja sormukseen | |
| Paljon meni nieluun sen, vietot joulunpyhien yhteisten | |
| P lypussissa nyt juhlaa korkeaa ja mielt matalaa, nyt kannan roskikseen | |
| Kyll se imartelee, kun arvoni nousee, kun muut per ni viheltee | |
| Se korvias raatelee, nyt per ni kuolaat | |
| Min kuulin sun laastarisuhteen keskelt katkenneen | |
| Uuteen haavaan huudat vanhaa suolaa, kun sit kirvelee | |
| Pujotit sormeeni sormuksen ja lupasit: tulen muita ennen | |
| Ja pappi sai kahvia juodakseen | |
| Me leikittiin pyh koulua aikuisten, leikki isojen lasten | |
| Tuli siivous p t kseen, min meit muistelin | |
| Ajan mittaan himmenin, ohueksi lailla siluetin, min kalpenin | |
| Sanoit saaneesi enkelin, siiveniskuin hiljaisin pois lentelin | |
| Kyll se imartelee, kun arvoni nousee, kun muut per ni viheltee | |
| Se korvias raatelee, nyt per ni kuolaat | |
| Min kuulin sun laastarisuhteen keskelt katkenneen | |
| Uuteen haavaan huudat vanhaa suolaa, kun sit kirvelee | |
| Ei niin se mee, lumi tehk n enkelin eteiseen | |
| Min rakastuin vain ihmiseen | |
| Min luulin laastarisuhteen sut ehj ksi korjanneen | |
| Eik pappikaan saanut kahvia juodakseen | |
| Kyll se kirvelee | |
| Taisit viimeksi mua rakastaa, kun kreppirauta hiukset kihartaa | |
| Ja likkakaverit kasarityyliin kietoitui sifonkiin, siit on aikaa | |
| Kyll se imartelee, kun arvoni nousee, kun muut per ni viheltee | |
| Se korvias raatelee, nyt per ni kuolaat | |
| Min kuulin sun laastarisuhteen keskelt katkenneen | |
| Uuteen haavaan huudat vanhaa suolaa, kun sit kirvelee | |
| Ei niin se mee, lumi tehk n enkelin eteiseen | |
| Min rakastuin vain ihmiseen | |
| Min luulin laastarisuhteen sun ehj ksi korjanneen | |
| Eik pappikaan saanut kahvia juodakseen | |
| Kyll se kirvelee |