| 作曲 : Halmkrona, Yrjänä | |
| eläimet puhuvat täällä | |
| aivan lähellä unta | |
| lähellä yön mustaa | |
| täältä eivät muistot pakene | |
| avoimen portin pielessä | |
| seisoo tuntematon olento | |
| ihmisenmuotoinen, voimakas | |
| luista tehty ja hymyilee | |
| sinut on kutsuttu todistamaan | |
| unohtamaan muistojen voima | |
| laskeutumaan kuiluun | |
| ja tuomaan sieltä | |
| sieluntäysi elävää tulta | |
| mutta minä haluan tietää | |
| mitä sanojen takana on | |
| tämän huoneen seinien takana | |
| syvällä lumessa, kivessä, jäässä | |
| otan varusteeni ja käyn | |
| minun kirjani ja minun lihani | |
| eivät osaa luovuttaa | |
| tämän kylmyyden edessä | |
| kuuntele tähteinvälistä laulua | |
| että kuinka minä sinua rakastan | |
| kuuntele tarkoin onko se totta | |
| tässä ei ole pehmeää | |
| kuin pinnalla, sen alla | |
| leviää tukeva teräsjää | |
| minä toivon, niin tahdon | |
| minun tahtoni on heikko | |
| käy köyteni mitta vähiin | |
| kun putoan ja olen hetken | |
| onnellinen ja tyhjä | |
| pitää siis lähteä kodistaan | |
| päin ihmisen kasvojen rajoja | |
| pitää siis pakolla todistaa | |
| että kivi ei pala tulessa | |
| sanojen takana, musiikin reunalla | |
| viipyvät vieraiden äänet | |
| outojen kasvien voimalla | |
| ei pääse tästä eteenpäin | |
| mutta tässä lähteminen | |
| on vasta edessä, vain lupaus | |
| ja lumi joka peittää ruumiit | |
| on unessa naisen naurua | |
| siis kuuntele tähteinvälistä laulua | |
| että kuinka minä sinua rakastan | |
| kuuntele tarkoin onko se totta |
| zuo qu : Halmkrona, Yrj n | |
| el imet puhuvat t ll | |
| aivan l hell unta | |
| l hell y n mustaa | |
| t lt eiv t muistot pakene | |
| avoimen portin pieless | |
| seisoo tuntematon olento | |
| ihmisenmuotoinen, voimakas | |
| luista tehty ja hymyilee | |
| sinut on kutsuttu todistamaan | |
| unohtamaan muistojen voima | |
| laskeutumaan kuiluun | |
| ja tuomaan sielt | |
| sielunt ysi el v tulta | |
| mutta min haluan tiet | |
| mit sanojen takana on | |
| t m n huoneen seinien takana | |
| syv ll lumessa, kivess, j ss | |
| otan varusteeni ja k yn | |
| minun kirjani ja minun lihani | |
| eiv t osaa luovuttaa | |
| t m n kylmyyden edess | |
| kuuntele t hteinv list laulua | |
| ett kuinka min sinua rakastan | |
| kuuntele tarkoin onko se totta | |
| t ss ei ole pehme | |
| kuin pinnalla, sen alla | |
| levi tukeva ter sj | |
| min toivon, niin tahdon | |
| minun tahtoni on heikko | |
| k y k yteni mitta v hiin | |
| kun putoan ja olen hetken | |
| onnellinen ja tyhj | |
| pit siis l hte kodistaan | |
| p in ihmisen kasvojen rajoja | |
| pit siis pakolla todistaa | |
| ett kivi ei pala tulessa | |
| sanojen takana, musiikin reunalla | |
| viipyv t vieraiden net | |
| outojen kasvien voimalla | |
| ei p se t st eteenp in | |
| mutta t ss l hteminen | |
| on vasta edess, vain lupaus | |
| ja lumi joka peitt ruumiit | |
| on unessa naisen naurua | |
| siis kuuntele t hteinv list laulua | |
| ett kuinka min sinua rakastan | |
| kuuntele tarkoin onko se totta |
| zuò qǔ : Halmkrona, Yrj n | |
| el imet puhuvat t ll | |
| aivan l hell unta | |
| l hell y n mustaa | |
| t lt eiv t muistot pakene | |
| avoimen portin pieless | |
| seisoo tuntematon olento | |
| ihmisenmuotoinen, voimakas | |
| luista tehty ja hymyilee | |
| sinut on kutsuttu todistamaan | |
| unohtamaan muistojen voima | |
| laskeutumaan kuiluun | |
| ja tuomaan sielt | |
| sielunt ysi el v tulta | |
| mutta min haluan tiet | |
| mit sanojen takana on | |
| t m n huoneen seinien takana | |
| syv ll lumessa, kivess, j ss | |
| otan varusteeni ja k yn | |
| minun kirjani ja minun lihani | |
| eiv t osaa luovuttaa | |
| t m n kylmyyden edess | |
| kuuntele t hteinv list laulua | |
| ett kuinka min sinua rakastan | |
| kuuntele tarkoin onko se totta | |
| t ss ei ole pehme | |
| kuin pinnalla, sen alla | |
| levi tukeva ter sj | |
| min toivon, niin tahdon | |
| minun tahtoni on heikko | |
| k y k yteni mitta v hiin | |
| kun putoan ja olen hetken | |
| onnellinen ja tyhj | |
| pit siis l hte kodistaan | |
| p in ihmisen kasvojen rajoja | |
| pit siis pakolla todistaa | |
| ett kivi ei pala tulessa | |
| sanojen takana, musiikin reunalla | |
| viipyv t vieraiden net | |
| outojen kasvien voimalla | |
| ei p se t st eteenp in | |
| mutta t ss l hteminen | |
| on vasta edess, vain lupaus | |
| ja lumi joka peitt ruumiit | |
| on unessa naisen naurua | |
| siis kuuntele t hteinv list laulua | |
| ett kuinka min sinua rakastan | |
| kuuntele tarkoin onko se totta |
YouTube Results (More on YouTube)