作曲 : CMX | |
siinä unessa valvoin | |
ja minulla oli hopeinen haarniska | |
seisoin varjona vuorella | |
auringon kirkkaus otsallani | |
ja maa oli uusi ja valmis | |
siinä unessa lensin | |
haukkana lumisten vuorien ylitse | |
sydän tulvillaan kipua | |
jota juuri hylätty tuntee | |
ja maa oli vanha ja hauras | |
kivihuoneen lattialla | |
istuu nuori Aleksandra | |
keinuu hiljaa ees ja taas | |
suojaa käsin lintuaan | |
minä sanoin heille | |
tulkaa myöhemmin jos ollenkaan | |
minä sanoin heille | |
mitä kohta tulee olemaan | |
siinä unessa itkin | |
poltin maahan kaupungin | |
kuten minun käskettiin | |
kuten mittani määrää | |
ja maa oli uusi ja valmis | |
siinä unessa heräsin | |
näin luojani kasvoista kasvoihin | |
enkä laulanut enää | |
en enää nostanut päätäni | |
ja maa oli vanha ja hauras | |
suruhuoneen seinustalla | |
pölyttyvät kuvat nukkuu | |
katsoo hiljaa uniaan | |
muistamatta rakkaitaan | |
hän nousee päivemmällä | |
sukii käsin hiuksiaan | |
hän nousee päivemmällä | |
unohtamaan haamujaan |
zuo qu : CMX | |
siin unessa valvoin | |
ja minulla oli hopeinen haarniska | |
seisoin varjona vuorella | |
auringon kirkkaus otsallani | |
ja maa oli uusi ja valmis | |
siin unessa lensin | |
haukkana lumisten vuorien ylitse | |
syd n tulvillaan kipua | |
jota juuri hyl tty tuntee | |
ja maa oli vanha ja hauras | |
kivihuoneen lattialla | |
istuu nuori Aleksandra | |
keinuu hiljaa ees ja taas | |
suojaa k sin lintuaan | |
min sanoin heille | |
tulkaa my hemmin jos ollenkaan | |
min sanoin heille | |
mit kohta tulee olemaan | |
siin unessa itkin | |
poltin maahan kaupungin | |
kuten minun k skettiin | |
kuten mittani m r | |
ja maa oli uusi ja valmis | |
siin unessa her sin | |
n in luojani kasvoista kasvoihin | |
enk laulanut en | |
en en nostanut p t ni | |
ja maa oli vanha ja hauras | |
suruhuoneen seinustalla | |
p lyttyv t kuvat nukkuu | |
katsoo hiljaa uniaan | |
muistamatta rakkaitaan | |
h n nousee p ivemm ll | |
sukii k sin hiuksiaan | |
h n nousee p ivemm ll | |
unohtamaan haamujaan |
zuò qǔ : CMX | |
siin unessa valvoin | |
ja minulla oli hopeinen haarniska | |
seisoin varjona vuorella | |
auringon kirkkaus otsallani | |
ja maa oli uusi ja valmis | |
siin unessa lensin | |
haukkana lumisten vuorien ylitse | |
syd n tulvillaan kipua | |
jota juuri hyl tty tuntee | |
ja maa oli vanha ja hauras | |
kivihuoneen lattialla | |
istuu nuori Aleksandra | |
keinuu hiljaa ees ja taas | |
suojaa k sin lintuaan | |
min sanoin heille | |
tulkaa my hemmin jos ollenkaan | |
min sanoin heille | |
mit kohta tulee olemaan | |
siin unessa itkin | |
poltin maahan kaupungin | |
kuten minun k skettiin | |
kuten mittani m r | |
ja maa oli uusi ja valmis | |
siin unessa her sin | |
n in luojani kasvoista kasvoihin | |
enk laulanut en | |
en en nostanut p t ni | |
ja maa oli vanha ja hauras | |
suruhuoneen seinustalla | |
p lyttyv t kuvat nukkuu | |
katsoo hiljaa uniaan | |
muistamatta rakkaitaan | |
h n nousee p ivemm ll | |
sukii k sin hiuksiaan | |
h n nousee p ivemm ll | |
unohtamaan haamujaan |