Sudentaival

	Ei Jumalaa, ei täällä...
	Hiipii kuolemasi, lähestyen saalistaan,
	Haalii vanhaan säkkiinsä, tulen
	Tuoreesta uhristaan.
	Ei elämää kytevää...
	Jäähtyy tulisija sydämesi äärellä,
	Tuhka karisee huomisaamun peittäen.
	Ja nousee surun monumentti kaiken
	Keskellä
	Ylle avunhuutojesi varjon heittäen.
	Yksin pystyynkuolleen metsän keskellä.
	Usva nousee hautapaikkojenne ympärillä,
	Epätoivon ja kauhun kämmenellä.
	Jos kaikki onkin säälimättä kaameaa,
	Sudentaival alkaa vapaudessa,
	Kun ei sylje kirkko moraaliaan ankeaa
	Etkä kylve enää sairaudessa
	Kun synkkä hetki lyö
	Ja kuulet metsät kadonneet,
	Harmaanhopeana ennen kiiltäneet
	Veitset vereen ovat juopuneet.
	Silmät ihmismäisten hahmojen,
	Kylmänkeltaisina tuijottaen...
	Hiljaa, liikkumatta, odottaen,
	Matkaan viimeiseen saattaen.

	Ei Jumalaa, ei t ll...
	Hiipii kuolemasi, l hestyen saalistaan,
	Haalii vanhaan s kkiins, tulen
	Tuoreesta uhristaan.
	Ei el m kytev...
	J htyy tulisija syd mesi rell,
	Tuhka karisee huomisaamun peitt en.
	Ja nousee surun monumentti kaiken
	Keskell
	Ylle avunhuutojesi varjon heitt en.
	Yksin pystyynkuolleen mets n keskell.
	Usva nousee hautapaikkojenne ymp rill,
	Ep toivon ja kauhun k mmenell.
	Jos kaikki onkin s lim tt kaameaa,
	Sudentaival alkaa vapaudessa,
	Kun ei sylje kirkko moraaliaan ankeaa
	Etk kylve en sairaudessa
	Kun synkk hetki ly
	Ja kuulet mets t kadonneet,
	Harmaanhopeana ennen kiilt neet
	Veitset vereen ovat juopuneet.
	Silm t ihmism isten hahmojen,
	Kylm nkeltaisina tuijottaen...
	Hiljaa, liikkumatta, odottaen,
	Matkaan viimeiseen saattaen.