Puhelimeen Mä koko illan tuijotin Sydämeni huolestuneen Vain jyskytystä kuuntelin Jotain edes tehdäkseni mä menen kantapaikkaan Syrjäiseen pöytään mun pakoni vie Musiikki soi Ja värivalot loistavat En mä edes katsoa voi Kun onnelliset tanssivat Kaljan sekaan sekoittuu suolaiset kyyneleeni Tunnen kuin fyysistä kipua vain Et sinä tule Viimein sen hyväksyn Mut kuinka yksin yöstäni selviydyn Et sinä tule Olkoon se päätös sun On silti rikki maailma tänään mun Kadulle meen Pois satamaan mä astelen Sinne alas pimeyteen Mä laiturilta katselen Näen mustan veden ja olen kuin hypnoosissa Askel ja kaikki nyt ohitse ois Ei en mä saa On uskottava huomiseen Oisko mitään alhaisempaa Jos itselleni näin mä teen Nyt on ilman sua mun eteenpäin pakko jatkaa Tänään se vaikka ei helppoa ois Et sinä tule Viimein sen hyväksyn Mut kuinka yksin yöstäni selviydyn Et sinä tule Olkoon se päätös sun On silti rikki maailma tänään mun Et sinä tule Viimein sen hyväksyn Mut kuinka yksin yöstäni selviydyn Et sinä tule Olkoon se päätös sun On silti rikki maailma tänään mun