Muistan puiston kaunehimman
ihanimman Monrepos'n,
usein haaveissani kuljen
satumaani lehmustohon.
Kaunehimmat kaarisillat,
ihanimmat kuudanyöt
nähnyt puiston katveessa oon
Monrepos'n.
Aikain menneitten taa
aatos taas samoaa
ajan sen mennehen,
tarun ihmeellisen,
voin vieläkin tavoittaa
Muistot puiston kaunehimman
ihanimman Monrepos'n,
iäks syömmeen kätkenyt oon
Monrepos'n.
Aatoksein aina saa
kaipuun unteni maa,
puisto rakkauden;
sitä unhoita en,
se säilyy aikojen taa.
Muistot puiston kaunehimman
ihanimman Monrepos'n,
iäks syömmeen kätkenyt oon
Monrepos'n.